Mainittakoon tässä, että ruotsalaiset, nuo länsinaapurin kultakallet, pääsevät valtion maksamalle kotimaan lomalle neljä kertaa vuodessa ja kaksi kertaa vuodessa heille tarjotaan lisäksi lomamatka, esimerkiksi Australiaan. Pehmot...
Jakarta lasketaan vaikeaksi kaupungiksi asua ja siksi täältä on hyvä aina välillä päästä pois. Monet pyrkivät pois Jakartasta vähintäänkin kuukauden välein, meillä tahti ei ole ollut ihan niin kova, mutta monissa paikoissa on keritty tämän ensimmäisen etapin aikana käydä.
Itse olen käynyt Jakartan ulkopuolella seuraavissa paikoissa: Bogor, Bandung, Yogyakarta, Bandar Lampung, Sukabumi, Bali (2x), Lombok sekä Gili Trawangan. Lisäksi Indonesian ulkopuolella Singaporessa sekä Malesiassa.
Suomessa on lämpötila kohonnut mukavasti, joten ehkä emme jäädy heti lentokentälle saapuessa. Talvella pahimmillaan lämpötilaero Suomeen oli luokkaa -50-60 astetta. Lisäksi laitetaan toivomus ilmoille, että tuhkapilvet eivät ole reitillämme esteenä ja matka Helsinkiin Frankfurtin kautta sujuisi normaalisti. Jokatapauksessa matkaan menee vähintäänkin 24 tuntia.
Jännityksellä odotamme myös, minkälainen käänteinen kulttuurishokki iskee, vai iskeekö ollenkaan?
Eniten luultavasti ihmetyttää katujen autious ja harmaus, ihmisten vähyys sekä hiljaisuus. Hiljaisuus on kyllä tervetullutta Jakartan jatkuvan melun vastineeksi.
Innolla odottaen myös raittiissa ulkoilmassa kävelyä sekä pyöräilyä, mitä Jakartassa ei voi ulkona juurikaan järkevästi harrastaa. Kyllähän tuolla kaduilla joskus jotkut rohkeat fillaroivat, mutta ei se oikein suomalaisella sovi lähteä tuonne autojen ja mopojen keskelle henkensä kaupalla puikkelehtimaan. Paras mahdollisuus Jakartassa pyöräilyyn olisi ehdottomasti autottomat sunnuntait. Saasteiden takia täällä ulkona reippailu ei muutenkaan ole niin suotavaa.
Suomessa on mukava nähdä kaikki tutut ihmiset, perhettä, sukulaisia sekä kavereita. Yhteydenpito 10000 kilometrin päästä pelkän Facebookin, sähköpostin tai Skypen avulla ei kuitenkaan ole sama asia kuin nähdä livenä ja vaihtaa kuulumisia. Talven aikana olikin erittäin mukavaa, kun meillä täällä kävi paljon vieraita kylässä Suomesta. Onneksi nykyään monilla on mahdollisuus matkustaa toiselle puolelle maapalloa, toista se taisi olla vielä 15-30 vuotta sitten.
Pakkaus on jo pikkuhiljaa käynnissä, tuliaisiakin koitamme hieman tuoda!
Blogi jää todennäköisesti myös ansaitulle kesälomalle. Kiitos kaikille lukijoille ensimmäisestä etapista, syksyllä blogi jatkaa uusin sanankääntein!
