Joulu Jakartassa

Selamat hari natal dan tahun baru 2010! Eli hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta...

Lombokilta palattiin kaikki ruskettuneina ja hengissä Jakartaan 19.joulukuuta, jonka jälkeen aloimma pikkuhiljaa valmistautumaan Jakartan jouluun. Ennen joulua kerkesimme käymään Hetan ja Mikon kanssa shoppailemassa mm matkalaukkuja ja elektoniikkaa ja etsimässä kuivapesulaa juhlavaatteille. Pesula löytyikin kätevästi läheisestä ostoskeskuksesta, tänään sentään muistin jo hakea ne sieltä pois.

Ennen joulua haettiin vielä Antti lentokentältä ja käytiin vanhassa kaupungissa syömässä Cafe Bataviassa ja kävelemässä ja valokuvailemassa vanhaa Sunda Kelapan satamaa.

Jouluaatoksi olimme kutsuneet meille vieraita kylään ja vietimme suomalaista joulua suomalaisvahvistuksin sekä indonesialaisvieraitten kera. Valmistimme yhdessä porukalla rosollia sekä riisipuuroa ja varsinkin rosolli oli paikallisten mieleen! Riisipuuro oli myös taivaallista pitkästä aikaa ja loi mukavan joulutunnelman pienen joulukuusen kera, jonka pojat hakivat aattona alakerran marketista. Kiitos Hetalle kahden tunnin riisipuuronkeittourakasta sekä kuusenhakijoille kuusesta!

Pienen pieni joulukuusemme koristeltuna.

Hengki ja Ambi kitaran äärellä.

Eeva ja Mikkomikko selailemassa valokuvia.

Australiasta juuri palannut suomi-poika.

Ira ja Anni herkkujen äärellä.

Dini ja Farhan iloisina. Dini opettaa meille bahasa indonesiaa.

Farhan suomi-pipo päässä.

Joulupukki...eikun Mikkomikko!

Farhan ja Anni.

Kitarasankari lurittelemassa opiskeluhuoneessa.

Joulupäivänä pelattiin sitten tennistä Mikkojen kesken. Mikko voitti.

Heta lähdössä Moskovaan.

Andy tupakalla.

Heta ja Mikkomikko palaamassa Moskovaan, hetki ennen kentälle lähtöä Dinin lahjomina.

Illan iloisin veikko Ambi kitaran kanssa ;)

Nyt sitten uutta vuotta ja uusia kujeita kohti, onnellista uutta vuotta kaikille ja varokaa raketteja huomenna, me katselemme niitä vaan korkeuksista parvekkeelta. Ja toivottavasti isommat pommit eivät pamahtele täällä, eikä missään muuallakaan!

Kuvia Kuala Lumpurista

Korkealla käytihin...

Näkymä Kuala Lumpurin yli...

Petronas Twin Towers

Poseerausta KL:n yössä Twin Towereilla

TV- torni

Poikamme maailmalla...

Näkymä hotellin loungesta

Perille pääsy tuppasi hikoiluttamaan, junalla Singaporesta ja metroseikkailu takana kantamuksien kanssa.

Poikamme maailmalla osa I, junassa Singaporesta Kuala Lumpuriin, 7h tuntia.

Lombokin loma

Lennettiin siis Lombokille lauantaina 12.12 Garuda lentoyhtiöllä noin kaksi tuntia. Lombok on Balista seuraava saari itäänpäin, kuuluu Indonesian itäisiin saariin, eli Nusa Tenggara alueeseen.

Lombokilla oli kuumaa ja kosteaa ja kaksi ensimmäistä päivää meni lähinnä rauhoittuessa hotellilla ja tarkemmin sanottuna uima-altaalla, joka oli erinomainen. Iso ja siellä pystyi pelaamaan myös vesikoripalloa, mikä oli erittäin hauskaa ja rentouttavaa. Allasbaarista sai juotava ja huone maksoi, aina. Kunnes limitti loppui toiseksi viimeisenä päivänä...

Majoituimme Jayakarta nimisessä hotellissa noin viiden kilometrin päässä lähimmästä keskustasta, Sengigistä. Sengigiin menimme monena iltana taksilla syömään ja tekemään pieniä ostoksia. Taksi hotellilta viiden kilometrin päähän maksoi suunnilleen yhden euron eli ei kovinkaan paljoa.

Yhtenä iltana sitten hurjastelimme takaisin hevoskärryillä ja se oli aika hurjaa kyytiä pimeällä tiellä autojen ja mopojen seassa, varsinkin kun ponimme Rembo ei jaksanut vetää meitä kaikkia neljää isoja mäkiä ylös! Joten jouduimme työntöhommiin paljon jaloin, mutta mäen päällä päästiin "turvallisesti" ja lopulta myös hotellille, vaikka yksi kaahaava auto aiheuttikin lopussa pienen vaaratilanteen ja kärry hieman heilahti ojan suuntaan, mutta ei onneksi haukannut pahemmin. Kyllä Rembo oli oikea Rambo tien päällä!

Lombokilla kävimme kaksi kertaa snorklaamassa ,ensimmäisellä reissuilla etelässä pienellä trooppisella paratiisisaarella, Gili Nanggulla. Oli upeat korallit ja paljon trooppisia kaloja vedessä, aivan upeata. Snorklasimme ainakin kaksi tuntia ja H&M poltti nahkaansa oikein kunnolla.

Saarella oli myös pieni ravintola, jossa kävimme iltapäivän päätteeksi syömässä pizzat ja sitten takaisin veneellä ja autolla hotellille. Gili Nanggu on todella hyvä paikka snorklaamiseen, voin suositella kaikille, ketkä joskus reissaavat Lombokin suuntaan.

Toisella reisulla otimme 1,5 - 2h venereissun Gili saarteen suuntaan pohjoiseen päin, kävimme snorklaamassa Gili Trawangan ja Gili Meno nimisillä saarilla. Trawangan oli parempi snorklaukseen, Gili Meno lähes onneton, ei juurikaankaloja eikä tosiaankaan korellaje rannan lähellä ainakaan. Mutta Trawanganilla oli enemmän turisteja kuin pienemmällä Menolla, joten tykkäsimme jälkimmäisestä enemmän ja söimme lounasta upeassa paikassa rannan lähellä. Venekyyti oli kyllä kiikkerä ja merenkäynti suht kovaa, kastuttiinhan siinä sitten! Ja yksi digikamerakin tippui mereen vahingossa.

Yhtenä päivänä tapasimme hotellilla kaksi suomalaista, Matin ja Sarin, jotka olivat tulleet Balin suunnasta rauhoittumaan Lombokille ja he jatkoivat sitten matkaa Thaimaan suuntaan, ovat yhteensä kuulemma viisi viikkoa reissuissa. Heidän kanssaan kävimme eräänä iltana sitten hieman juhlimassa ja laulamassa karaokea Sengigin yössä. Oli hauskaa ja mukavaa. Teimme myös ostoksia rannan lähellä sijaitsevalla marketti-alueella. Tinkiminen on reilua kaupankäyntiä ja aloimme olla siinä jo melko hyviä viikon loppupuolella.

Loman kolmantena päivänä sattui hauska sattuma altaalla. Indonesialainen tv-ohjelma, Happynya Bulan Madu sattui juuri silloin olemaan kuvaamassa Lombokilla seuraavaa episodia ja me satuimme olemaan altaalla samaan aikaan. Noh, hehän kysyivät sitten meiltä, haluaisiko joku tulla ohjelmaan vierailevaksi tähdeksi ja minä sitten ainoana rohkeana suostuin ja pääsin heittämään muutaman repliikin englanniksi. Oli hauska ja jännittävä kokemus! Heh. Ohjelma tuli ulos Global TV:ltä tämän viikon maanantaina ja nauhoitimme tietty sen ja nauroimme kovasti. Pätkä löytyy myös Facebookista.

Lombokin loma oli todellakin loma isolla ällällä, sattui ja tapahtui sopivasti ja kaikki saivat levätä myös tarpeeksi altaalla. Varmasti menemme vielä uudestaan Lombokin suuntaan, varsinkin Gili saarteen suuntaan seuraavaksi enemmän.

Paikallisia kauppiaita merenrantaravintolan lähellä.

Näkymä Officesta merelle.

Gili Nanggun maisemia...

Näkymiä veneretkeltä Gili saarille.

Vene ja matkustajat Gili Trawanganilla.

H&M Jakartassa osa I

H&M eli Heta ja Mikkomikko saapuivat Jakartaan torstai aamuna Singapore Airlinesin toimina, 1,5h myöhässä, olin kentällä kuskin kanssa vastassa ja ajettiin kämpille toipumaan, H&M ei ollut nukkunut nimittääin ripaustakaan koneessa ja väsymys oli melkoinen. Käytiin kuitenkin pienellä kävelyllä ja syömässä intialaisessa ravintolassa, ennenkuin heillä oli pienten päikkärien aika. Illalla syötiin hyvin ja soiteltiin kitaroita ja vaihdeltiin kuulusia pitkän tauon jälkeen.

Seuraavana päivänä aamupalan jälkeen käytiinkin sitten jo pelaamassa tunti tennistä ja uimassa sen päälle. Iltapäivällä syötiin sitten läheisessä ostoskeskuksessa paikalliset nasi gorengit, me Mikot pistettiin vahingossa suuhun myös yhdet vihreät chilit, joten suuta hieman poltteli sen jälkeen.

Tämä ei meininkiä kuitenkaan hidastanut, vaan Mikkomikko meni parturiin siistittäväksi ja ajamaan pois venäläistyylisen takatukan. Käytiin vielä vähän shoppailemassa Apple storessa ja illalla luksustelemassa Marriot-hotellin viininmaistajaisissa, jossa oli tarjoilla australialaisia sek ranskalaisia puna-ja valkoviinejä sekä juustoja ym. purtavaa. Todella hieno viiden tähden luksushotelli ja kovat turvatoimet kesän pommi-iskun jäljiltä.

Lauantai-aamuna sitten lähdettiin ysiltä tänne Lombokin suuntaan lomailemaan. Kentällä oli melkoinen ongelma meidän lippujen kanssa, sillä meidät oli siirretty seuraavalle lennolla ylibuukkauksen takia ja jouduttiin käymään neljän eri kopin kautta valittamassa, kunnen iso pomo sai laitettua meidät takaisin oikealle lennolle. Päästiin kuitenkin mukavasti matkaan ja kohti Lombokin rantoja...

Kuala Lumpur

Paukattiin Antin kanssa siis Kuala Lumpuriin Singaporesta junalla. Juna lähti Singaporesta aamulla 07.40 Malesian rautatieasemalta. Oltiin ostettu liput ennakkkoon netistä, hintaa noin 17 euroa per naama. Tultiin ajoissa asemalle, taksilla hotellilta. Täytettiin Malesian maahantulokortit ja suunnistettiin kohti meidän vaunua.

Juna oli vanha ja aika rähjäinen, mutta ilmastointi sentään onneksi löytyi, paikat olivat aika ahtaat. Woodlandin checkpointilla kaikki matkustajat otettiin passien kanssa ulos ja mentiin maahantulotarkastusen läpi ja päästiin maahan. Matka kesti seitsemän tuntia ja tultiin KL centeriin keskusasemallle kuosiutumaan. Vaihdettiin rahaa, eli saatiin tukku ringittejä ja syötiin burgerit heti alkuun ja ruvettiin ihmettelemään, miten päästään hotellille nopeiten metrolla.

Ensimmäinen yllätys oli, että lippuautomaateista ei saanut metrolippuja seteleillä, ja meillähän ei vielä tietenkää ollut kolikoita, joten niitä sitten vaihtamaan. No lopulta saatiin liput, löydettiin oikea linja ja päästiin hotellin läheiselle asemalle, josta käveltiin vajaa kilometri kantamuksien kanssa ja oltiin kyllä yltä päällä hiessä, kunnes päästiin respaan chekkaamaan sisään.

Hotelli oli todella hyvä neljän tähden hotelli ja edullinen hinta, about 30 euroa yö per huone KL:n keskusta lähellä. Kävelymatkan päässä Petronas Twin Towereitä sekä Menera Kuala Lumpurista (Tv-torni). Hotellin loungestä sai tervetuliais-iltana ilmaista iltapalaa ja juotavaa ja sieltä oli suora näkymä myös Twin Towereille. Oikein hienot näkymät siis.

Ekana iltana käytiin kaupungilla vähän kävelemässä sekä pakollinen Hard Rock Cafe vierailu, josta ostettiin paidat ja otettiin yhdet oluet. Kävimme myös kuvailemassa Twin Towerseja iltavalaistuksessa, ovat kyllä upeat tornit, maailman korkein rakennus 1990-luvun loppuun asti.

Seuraavana päivänä sitten suunnistettiin TV-tornille, jonka näköalatasanne on 335 metrin korkeudessa ja ihasteltiin mahtavia näkymiä KL:n yli. Alueella oli myös muuta turistitoimintaa ja ajettiin muutama kierros F1-simulaattorilla sekä ihasteltiin hetki eläimiä pienessä standissa, mikä on tornin juurella.

Tornin jälkeen otettiin noin tunnin kävelyreissu kaupungilla ja ihmeteltiin meininkiä. Käytiin paikallissa kavilla halvilla kahveilla. Kuala Lumpur on kyllä mukava sekoitus aasialaista-sekä länsimaista kulttuuria ja liikenne toimi huomattavan paljon paremmin kuin esim. Jakartassa. Julkinen liikenneverkosto on myös melko hyvä, löytyy metroa, junaa ja monorailia, jolla myös ajeltiin koko reitti yhteen suuntaan. Monorail on siis rata, jossa vaunut menevät ulkona tolppinen päälle rakennetulla yksikiskoisella radalla ehkä noin 10-15 metrin korkeudella maasta. KL:ssä pystyy myös kävelemään hyvin, mutta jalankulkijoiden liikennevalot eivät yleensä toimineet, joten lopulta aina hypeltiin autojen seassa teiden yli.

Ihmiset olivat ylipäätää myös ystävällisiä meitä kohtaan ja englannilla pärjäsi hyvin, myös bahasaa olisi pystynyt käyttämään enemmänkin. Bahasa Indonesiassa ja maleiian kielessä on ilmeisesti n. 70 prosenttia samaa sanastoa. Muutaman kerran tosin huomattiin, että kioskissa tai lipputiskillä tuli pahaa silmää meitä kohtaan jostain syystä, ilmeisesti jos ei itse jaksanut olla tarpeeksi ystävällinen ja hymyilevä tai teki heidän mielestään jotain väärin. Tälläiseen ei ole vielä Indonesiassa törmännyt, jännä yksityiskohta.

Kuala Lumpurista sitten paukattiin eteenpäin, Antti kohti Australiaa ja minä takaisin Jakartaan. Onneksi lähdetiin ajoissa kentälle päin taksilla, kenttä on noin tunnin ajomatkan päässä keskustasta ja kuski heitti meidät aluksi väärään terminaaliin, josta jouduimme vaihtamaan bussilla toiseen terminaaliin, joka oli 20 minuutin matkan päässä. Meidän lennot oli lähekkäin, joten pystyttiin hengailemaan yhdessä terminaalissa, kunnes Antti paukkasi ysiltä omaan koneeseen ja minun Air Asian lento lähtii noin 45 minuuttia sen jälkeen kohti Jakartaa.

Kuala Lumpur oli hieno ja mielenkiintoinen kaupunki ja tuntui ilmapiiriltään miellyttävämältä hieman tiukahkon ja ylisiistin Singaporen jälkeen. Hintatasokin oli sopiva ja miellyttävä ilmasto, melkoisen kosteta tosin, joka päivä sai hikoilla oikein kunnolla. Taksien käyttö on myös halpaa KL:ssä, jos käyttää taksia mittarilla, muuten turisteja saatetaan hieman yrittää vedättää, mutta niin se taitaa olla kaikkialla. Lentokentälle ajettaessa maisemat olivat myös upeat, aakeeta laaketa luontoa paljon ja vuoristoakin kauempana jonkin verran.

Kuala Lumpuriin tai Malesiaan yleensäkin haluaa ehkä vielä palata uudestaakin myöhemmin.

Tetsausta Singaporessa

Tetsattiin tänne Singaporeen torstai iltapäivällä Antin kanssa Jakartasta Air Asian lennolla. Lähtö meni heti vähän vaikeamman kaavan kautta, kun kuski heitti meidät ensin väärään lähtöterminaaliin ja sitten luultiin jo, että ollaan myöhässä, mutta kerettiin boardingiin ajoissa.

Sitten huomattiin, että koneen lähtö oli taas 50 minuuttia myöhässä, joten eipä ollutkaan mitään hätää. Ainoa ongelma oli, että meidän piti venata tunti muiden matkustajien kanssa portilla, missä ei ollut enää mitään palveluja, eikä Antilla tupakkapaikkaa. Vessaan sentään pääsi.

Päästiin lopulta koneeseen ja ilmaan turvallisesti. Syötiin koneessaa, kun ei oltu keritty lounasta vielä vetää. Air Asialla kyllä palvelua pelaa hyvin koneissa, siinä ei ole mitään valittamista, ja lentojen hinnat ovat kohtuulliset. Singaporen lento taisi maksaa yhteen suuntaan about 35 euroa.

Päästiin siis Singaporen Changi kentälle, joka on valittu maailman parhaaksi kentäksi ja sen oloinen se olikin. Immigaaratiosta läpi, pieni ongelma tuli virkailijan kanssa, kun en ollut muistanut kirjoittaa maahantulokorttiin hotellin osoitetta, joten se vähän siinä suutahti, kun osoitetta ei ollut heti saatavilla. Lopulta riitti, että kirjoitti lappuun oman puhelinnumeronsa.

Seuraavaksi siirryttiin shutlella terminaali kakkoseen, josta pääsee metrolla vihreätä linjaa pitkin kohti keskustaa. Singaporessa on täydellinen metroverkosto ja palvelu, kaikkialla on todella siistiä ja puhdasta ja opasteet ovat todella todella hyvät. Paukutettiin Aljuanidin asemalla ja kävellen kohti hotellia.

Hotelli oli etukäteen valittu hieman sivummaksi keskustasta ja halvimman mukaan ja se kostautui nyt pahemman kerran. Paikka sijaitsi Geylang nimisellä alueella, joka ilmeisesti tunnetaan parhaiten bordelleistaan. No paukattiin sisään sellaiseen neonvaloilla koristeltuun "hotelliin" ja tsekattiin sisään. Aamiaista ei tietenkään kuulunut 15 euron hintaan.

Luultiin, että kaikki on, kun respassa palvelu vielä pelasi varsin hyvin. No, suunnattiin huoneeseen ja avattiin ovi, niin alkoi suu kolahtaa auki. Huone, tai koppi, oli alta 10 neliön kokoinen ja hyvä, että mahduttiin sisään kamoineen. Seinät hirveän väriset keltaiset ja suihkussa ei mahtunut käymään ilman vaaraa, etttä juuttuisi olkapäistä kiinni seiniin. Jääkaappia ei ollut ja ovessa oli, lappu missä oli hinnat, kuinka paljon eri tavarat huoneessa maksaisi. Huomattiinkin, että osa kamoista oli myyty. Mikä hotelli myy tavaroitaan asiakkaillensa, kysyn vaan??

Kamoja ei tahtonut saada mahtumaan oikein mihinkään ja viimeinen niitti oli, kun nukkumaan käydessä tsekkasi lakanat, jotka olivat täynnä vanhoja keltaisia tahroja. Yak. Lähikaduilta ei loytynyt yhtaan sen nakoista paikkaa, missä olisi uskaltanut syödä iltapalaa, joten ensimmäinen ilta oli aikamoinen pettymys. Päätettiinkin het aamusta jättää tämä hotelli taakse ja suunnata paremmilla mestoilla kohti keskustaa, vaikka otettiinkin siinä takkiin yhden yön hinta.

Aamulla seitsemältä ylös ja ulos ilman aamupalaa. Otettiin metro Bugisiin ja käytiin Raffles klinikalla, josko olisi saatu lääkkeitä mukaan yhdelle tutulle Jakartaan, joka vatsavaivoista, mutta valitettavasti homma ei onnistunut valtakirjasta huolimatta.

Aamupalapaikkakin löytyi ja törmättiin vähän matkan päässä Beach hotelliin, josta saatiin huone kahdeksi yöksi 100 Singaporen taalalla eli noin 50 eurolla. Tämä oli riittävän iso ja jääkaappikin löytyi, johon Antti sai laitettua diapetes lääkkeensä.

Purettiin kamat ja lähdettiin kohti Raffless hotellia, jossa vedettiin aidot ja alkuperäiset Singapore Slingit ihan tyyriiseen 14 euron hintaan. Kerran elämässä meininki siis. Tämän jälkeen paukattiin metrolla Orchad Roadille ja sieltä kävellen Singaporen Hard Rock Cafeeseen, josta ostettiin paidat ja otettiin parit paukut.

Metrolla takaisin pari väliä ja takaisin hotellille kävellen elbailemaan.

Tänään lauantaina herättiin aikaisin ja suunnattiin rahannoston ja Starbucksin aamupalasetin jälkeen kohti Singapore Flyeriä, joka on siis 165 korkea maailmanpyörä, josta näkee kaupunhin ilmasta ha hyvällä kelillä kuulemma jopa Indonesiaan sekä Malesiaan asti. Tänään keli oli pilvinen ja sateinen, joten ihasteltiin Singaporen näkymiä ja pongattiin F1 radan kulkureittiä, jossa myöhemmin päästiin myös kävelemään.

Lipun hintaan kuului myös 50 sentin arvoinen kiertoajelu bussilla kaupungilla, joten paukattiin sen kyytiin tunniksi ja nähtiin mm. China Townia ja Little India aluetta vähän. Palattiin takaisin Flyerille syömään ja sitten käveltiin Singapore F1 Grand Prix alueen varikkoalueella, lähtösuoralla, sekä takakaarteessa. Oli siistiä, kävellä samalla radalla, missä kuskit ajavat tuhatta ja sataa kerran vuodessa.

Käveltiin Suntec ostoskeskus hässäkän läpi takaisin hotellille lepäilemään iltapäivän puolissavälin. Täytyy sanoa, että Jakartan jälkeen kävely Singaporessa on mukavaa, mutta myös hyvin rasittavaa tässä kuumuudessa. Yritettiinkin aina välillä käyttää hyväksi isoa ostoskeskuksia ja kävellä niiden läpi ilmastoinnin takia.

Täällä on siis todella siistiä ja puhdasta joka paikassa. Asiaa edesauttaa se, että tupakoinnissa väärässä paikassa saa S1000 taalan sakot, syömisestä ja juomista metrossa S5000 taalan sakot, pyörällä ajosta alikulkukäytävässä S1000 taalan sakot. Pyörä täytyy siis taluttaa. Metrossa kaasujen ja nesteiden kuljetus tai käyttö S5000 taalan sakot! Kannattaa olla siis varovainen ja ei ainakaan jäädä kiinni kyseisistä asioista.

Singaporessa on myös todella hyvät opasteet joka paikkaan, toimivat liikennevalot ja autoilijat kunnioittavat jalankulkijoita, päästävät jopa kulkemaan tien yli vapaaehtoisesti. Hieman eri meininki kuin Jakartassa. Kävelykadut ovat leveitä ja on ihan mukavaa vaan istua jossakin Burger Kingissä safkalla ulkona terassilla, sellaiseen ei nimittäin Jakartassa ole mahdollisuutta!

Tämmöistä täällä. Käydään illalla vielä vähän kiertelemässä, ehkä yhdella iltakaljalla Raffles City hotellin 71. kerroksen kattoterassilla. Aamulla aikainen herätys ja paukataan rautatieasemalle, josta lähdetään kohti Malesiaa ja Kuala Lumpuria.

Laittelen kuvia esille, kun pääsen takaisin Jakartaan.

Singaporen F1-radalla, pääsuoralla varikon vieressä, radalla.

Singapore Flyeristä katsottuna.

Hard Rock Cafe Singapore.

Kaupunkinäkymää keskustasta.

Raffles hotelli, jossa otettiin Singapore Slingit.

Pojat Jakartassa & Balilla

Antti ja Kimmo ovat nyt olleet täällä Jakartassa meillä kylässä parisen viikkoa ja Kimmo palasi tänään kohti Suomea iltaseitsemän lennolla, ensin Singaporeen, sitten Istanbuliin ja sieltä viimein Helsinkiin.

Kaksi viikko hurahti nopeasti ja palojon kerettiin tehdä ja nähdä yhdessä. Ensimmäisinä päivinä asetuttiin aloilleen ja tutustuttiin alakerran ostosparatiisiin sekä käytiin kovasti kuntosalilla joka aamu. Saunassa ja uimassakin päästiin käymään. Kelit olivat ensimmäisen päivinä hieman epävakaat ja sateiset, mutta se ei menoa haitannut.

Ensimmäisen viikon torstaina tehtiin puolipäiväretki Jakartan pohjois-osiin, käytiin katsomassa Ancolin merimaailma sekä Ancolin alueen rannat, syötiin ja kahviteltiin myös siellä. Farkut pysyivät vielä tässä vaiheessa jalassa, ei ollut mitenkään mahdottomaan kuuma meren rannalla. Beachi vaatteiden aika oli sitten myöhemmin Balilla.

Seuraavana päivänä käytiin tutustumassa Monasiin, kierrettiin museo läpi sekä käytiin ylhäällä katsomassa näkymiä kaupungin yli.


Tämän jälkeen käytiin Jakartan Hard Rock Cafessa, josta

Antti osti paidan ja otettiin yhdet drinkut siellä myös.

Poikien seikkailukuvia täällä

Ensimmäisen viikon lauantaina käytiin sitten koko porukalla tutustumassa Taman Mini alueeseen, jossa on koottu näytteille Indonesian eri alueiden ja kulttuurien perinnettä. Tuli juteltua hetki bahasaksi mm. yhden papualaisen heimotyypin kanssa.

Taman Mini Wikipedia sivu

Tämän jälkeen olikin sitten aika suunnata pois Jakartasta ja lomalle lomalla Balin saarelle. Meillä oli varattu hotelli Seminyakista ja pojilla hieman vilkkaammasta Kutasta. Olimme Balilla yhteensä kuusi yötä ja oli mukavaa vaihtelua Jakartan meininkiin. Paljon turisteja tietysti ja paljon kaiken maailman kauppaajia ja tavaran tyrkyttäjiä, mutta ei isommaksi haitaksi. Balilla oli mukava ihan vaan hengata hotellin uima-altaalla tai kävellä rannalla, Kuta-Seminyak ranta on todella upea ja siellä tulikin parina iltana ihastelua auringonlaskua ja yhtenä iltana käveltyä Semistä Legianiin asti. Pojat itseasiassa kävelivät yhtenä iltapäivänä koko matkan Kutan Poppies Lane ykköseltä aina Seminyakin pohjois-osiin asti meidän hotellille.

Kävimme myös tekemässä yhden päiväretken Ubudiin, tutuistuimme balilaiseen kulttuuriin, näimme muun muassa perinteisen balilaisen talon, Goa Gajah temppelin, palatsin sekä Ubudin kuuluisan markkina-alueen, missä Julia Robertsin tähdittämää Eat, Pray, Love elokuvaa juuri kuvattiin marraskuussa.

Balin viikon perjantaina tehtiin poikien kanssa myös hieman etelämpään, kävimme Dreamlandin upealla rannalla ottamassa valokuvia sekä uimassa. Tämän jälkeen suuntasimme eteläkärjen toiselle puolelle Nusa Duaan, jossa söimme Nasi Gorengit ja kävimme Turtle Islandilla sekä snorklaamassa Antin kanssa. Turtle Islandilla näimme 150 kiloisen kilpikonnan sekä pidimme käärmettä kaulan ympärillä ja roikotimme lepakkoa jaloista.

Balin kuvia enemmän täällä

Balilta palasimme viime lauantaina ja Kimmon loppuloma meni lähinnä shoppailessa, elbaillessa sekä pikkujoulua viettäen. Salilla päästiin tänään aamulla vielä käymään. Niin ja maanantaina kävimme Jakartan eläintarhassa ihmettelemässä norsuja, kirahveja, leijonaa sekä muita karvaisia kavereita.

Lähdemme huomenna Antin kanssa kohti Singaporea iltapäivälennolla, Singaporessa olisi tarkoitus olla sunnuntaiaamuun asti, jolloin menemme junalla Malesiaan, Kuala Lumpuriin. Siellä pari yötä, jonka jälkeen itse palaan takaisin Jakartaan ja Antti jatkaa matkaa Australiaan. Antti palaa vielä joulun aikaan takaisin Jakartaan hetkeksi, ennenkuin palaa Suomeen.

Seuraavat vieraat tulevatkin sitten jo ensi viikon torstaina, tervetuloa Heta ja Mikko Moskovasta! Heidän kanssaan olisi tarkoitus heti kärkeen lähteä käymään Lombokilla, joten reissua piisaa tässä vuoden loppupuoliskolla. Ihan jees ;)